Vannehame

Olin keskustellut vannehameista mallimestari-tätini kanssa ja hän ehdotti horisontaalisia saumoja niihin kohtiin, kuin vanteet tulivat. Se olisi vaatinut aikamoisia kankaan leveyksiä, että olisi saanut täysiä ympyröitä leikattua, joten päädyin kuitenkin tekemään vertikaalisia saumoja. Koeversio koostuu neljästä osasta.

Hameen muoto on oikeastaan sellainen kuin halusinkin. Tietysti tuunaan sitä vielä sitten, kun minulla on teräsvanteet. Käytin koeversioon spiraaliluuta, koska sitä minulla sattui olemaan kaapissa. Se on hatara ja vähän naurettavakin, mutta se auttoi minua näkemään kaavan kolmiulotteisena.

Aloitin jakamalla vyötärömittani neljällä. Sitten vaan piirsin vapaalla kädellä isonevan kaaren vyötäröstä helmaan. Se oli täysin sattuma, että sillä tuli sopiva ympärysmitta vannehameelle. Aina ei käy niin onnellisesti.

Aion käydä kangaskaupassa huomenna ostamassa valkoista puuvillaa. Vannekujat ajattelin tehdä 25 mm leveästä herringbone tapesta, eli ehkä suomeksi twill-nauhasta? Ajattelin myös panostaa ihan oikeaan teräsvanteeseen ja kaariliittimiin.

Ystäväni Vanessa näytti minulle kuvia hänen vannehameestaan ja sain siitä pari ideaa kiinnitykseen ja hameen säilytykseen. Mutta sitä varten tarvitsen myös vähän kapeampaa nauhaa, joten pitää ostaa sitäkin.

Minulla on muutamia vaihtoehtoja kiinnityksen suhteen: vetoketju, solmittavat nyörit ja napit. Nyörit olisivat helpoimmat, mutta mietin tuleeko solmusta liian iso. Kuitenkin vannehameen päälle olisi tarkoitus tulla vielä päällihame, toinen vannehame ja korsetti. Joten olisi kiva, jos vyötärölle ei kasaantuisi hirveästi kerroksia.

Päädyin kuitenkin nyöreihin, koska ne olivat helpoimmat ja anteeksiantavimmat vyötärön mittojen muuttuessa.

Odotin tovin kaikkia tilaamiani materiaaleja. Sain teräksen perjantaina ja lauantaina huomasin, ettei minulla ollut tarpeeksi valkoista puuvillaa. Se tiesi taas kangaskaupassa käyntiä. Sitten minun piti esipestä se ja odottaa kankaan kuivumista.

Ompelin osat yhteen, kolme saumaa flat felled saumoilla, eli katesaumoilla ja neljännen silitin auki, koska siihen tuli kiinnitys. Lisäksi jouduin ompelemaan vyötärökaitaleen kahteen kertaan, kun ensimmäisen kerran unohdin käyttää tukikangasta.

Tein aika perustavanlaatuisen mokan kun vedin kaavan hatusta. Vyötäröhän ei ole suora, vaan kaareva. Silloinhan vyötärökaistaleen pitäisi myös olla kaareva. Irroitin taas suoran vyötärökaitaleen ja ompelin uuden kaarevan vyötärökaistaleen.

Neulasin korsettiluita kiinni ympäri hametta hakeakseni vanteiden oikeat paikat. Ne näyttivät melko tasaisilta mallinuken päällä, mutta olivat ihan vinksin vonksin kun ladoin hameen lattialle. Piirsin lopuksi silmämääräisesti suorat ja toisistaan yhtä kaukana olevat vanteiden paikat kankaaseen.

Sen jälkeen ompelin vannekujat 25 mm leveällä twill-puuvillanauhalla. Mittasin vannekujien ympärysmitan ja isä leikkasi vanneteräksen sopiviin mittoihin. Isän piti käyttää vähän mielikuvitusta, kun meillä ei ollut oikeita työkaluja hommaan. Hän teki ensin viilalla merkin, ja sen jälkeen käytti asetti sivuleikkurit merkin kohdalle ja hakkasi leikkureita vasaralla. Ei ehkä paras tapa, mutta sillä saatiin teräs leikattua.

Vanteiden pituudet olivat:

1. 150 cm
2. 218 cm
3. 264 cm
4. 304 cm
5. 331 cm

Yhteensä: 12 m 67 cm

Pitihän sitä heti kokeilla miltä hame näyttää vanteilla. Kokeilussa en vielä ollut yhdistänyt vanteiden päitä, joten hameen muoto ei ole symmetrinen. Aion yhdistää ne Farthingalesin kaariliittimellä.

Lopulta sain vannehameen tehtyä. Siinä on vertikaalisia ryppyjä, diagonaalisia ryppyjä ja ryppyjä joka suuntaan, mutta olen silti aika ylpeä siitä. Sain kasattua jonkun toimivan asian ilman mitään kaavoja! Jätin helman pitkäksi, koska ajattelin myöhemmin lisätä siihen jonkunlaisen kellohelman. Saapi nähdä.