Hopeasormus

Nuppu Mäkinen pitää Fiskarsin ruukissa työpajoja, jossa saa tehdä itse oman hopeasormuksen. Etsin jotain yhteistä aktiviteettia vuosipäivän juhlintaan ja kuulin tästä työkaveriltani. Se kuulosti hienolta, joten osallistuttiin puolison kanssa tällaiseen työpajaan.

Työpaja alkoi valitsemalla mallisormuksista mieluisin, sitten mitattiin sormen koko ja sahattiin sen mittainen pala valmiista pitkulaisesta hopealevystä. Sitten hakattiin hopealeima sormuksen pinnalle punsselilla ja vasaralla. Sahatut päät hiottiin ja sitten levy taivutettiin erikoisilla pihdeillä pyöreähköksi niin, että sahatut päät kohtasivat. Tässä vaiheessa se oli ihan hassun muotoinen, mutta sillä ei ole väliä.

Sitten päät juotettiin kiinni toisiinsa. Sitä varten piti asettaa sormuksen sauma pienen metallipalan päälle, lisätä pari tippaa juotosnestettä ja lämmittää toholla koko sormus punaiseksi. Lopuksi piti lämmittää pelkkää saumakohtaa, ja se sula metalli vain imeytyi maagisesti saumaan. Seuraavaksi sormus upotettiin sitruunahappoon, joka poisti lämmityksessä tulleet tummumat.

Sitten sormus laitettiin pyöreään, alaspäin levenevään metallikeppiin ja hakattiin vasaralla molemmin puolin kunnes sormuksesta tuli oikeasti pyöreä.

Sen jälkeen hiottiin erilaisilla viiloilla saumakohta ja kaikki reunat tasaisiksi. Lopuksi hiottiin happokäsittelyn jättämä mattapinta kiiltävämmäksi hienommalla viilalla. Tämän jälkeen Nuppu kiillotti koneella sormuksen oikein kiiltäväksi, jonka jälkeen se laitettiin hetkeksi ultraäänipesuriin.

Olisin ollut tyytyväinen sormukseen jo tässä vaiheessa, se oli hieno ja tasaisen kiiltävä. Siirryttiin kuitenkin kuviointivaiheeseen, jossa sormus laitettiin taas metallikeppiin ja hakattiin vasaralla muotoja sormuksen pintaan. Sitten kun oli tyytyväinen muotoihin, niin se kävi taas kiillotuksessa ja ultraäänipesussa.

Tässä vaiheessa sormus oli vielä liian pieni tarkoituksella ja viimeisessä vaiheessa se meni venytyslaitteeseen, jota käytetiin useaan otteeseen sovitusten jälkeen, jotta varmasti saatiin sopivan kokoinen sormus.

Puoliso valitsi samanlaisen sormuksen, mutta aavistuksen leveämpänä. Vielä meillä ei ole mätsääviä tuulipukuja, mutta onpahan mätsäävät sormukset!