Redditissä tuli vastaan Wildflower Designin Coquelicot-hamekaava, ja se vaikutti niin mielenkiintoiselta, että ostin sen itselleni.
Hame käyttää 1700-luvulta tuttua tapaa vyötärön ja taskujen rakenteessa. Hame näyttää muuten ihan tavalliselta puolikellohameelta, mutta sen sivusaumat on ommeltu alhaalta ylöspäin vain puoliväliin saakka. Etu ja takakappale solmitaan vyötärölle erikseen, ja sivusaumaan jäävästä aukosta pääsee käsiksi taskuihin. Eikä haittaa, jos koko vaihtelee suuntaan tai toiseen, hame istuu silti.
Taskujen rakenne on saanut vaikutteita irtotaskuista, jotka eivät kuuluneet hameeseen kiinni ollenkaan, vaan sidottiin vyötärölle nauhoilla. Tässä hameessa tosin taskut on ommeltu kiinni takakappaleeseen.
Modernista taskusta poiketen taskunsuu on pystysuora ja keskellä taskua. Olin aluksi vähän varuillani, että miten tällainen toimii käytännössä ja pysyykö siellä tavarat. Mutta parin päivän käytön perusteella toimii hyvin, taskuun pääsee helposti käsiksi eikä mikään putoa sieltä pois. Lisäksi taskut ovat ISOT, joten niihin mahtuu melkein päivän kauppakassin tavarat 😂
Historiallisesti taskunsuu viimeisteltiin suoraan kudotulla nauhalla, koska kankaat oli kalliita ja harvalla oli varaa leikata niistä nauhoja vinoon langansuuntaan. Minulla sattui olemaan mustaa puuvillavinonauhaa, joten käytin sitä. Hifistelemällä olisi tietysti voinut tehdä samasta kankaasta vinonauhaa, mutta tämä kelpasi itselleni. Halkion alareuna on kaikista heikoin kohta, joten ompelin muutaman piston siihen vähentämään siihen kohdistuvaa rasitusta.
Sivusauman ompelin ohjeista poiketen alhaalta ylöspäin, sitten taitoin vain taskun osan saumavarat ja ompelin ne kiinni. Heikoimpaan kohtaan ompelin pari pistoa vähentämään rasitusta.
Kangas on Kankaiden yönä löydettyä Heikun Damiel-pellavaa, 260gsm. Aika näyttää oliko täyspellava täysin mahdoton hamekangas rypistymisen kannalta, mutta jos jaksaa silittää hameen ennen käyttöä, niin eiköhän sillä pärjää. Pellava on muuten niin ihana materiaali.
Kommentoi